Tammikuu taas taputeltu

Tammikuun alku meni flunssassa, joka oli alkanut jo ennen joulua. Kyseessä oli joko kestoflunssa, tai sitten nappasin jostain toisen, ennenkuin olin edellisestä ehtinyt parantua. Sitten vietin parisen viikkoa itse terveenä, mutta lapsilla kävi jokin vatsaflunssa kylässä, minkä jälkeen olinkin taas itse flunssassa. Pikkasen alkoi jo sairastelut kyrsiä. Tosin mitä olen tuttujen somepäivityksiä seurannut, niin aikamoista … Continue reading Tammikuu taas taputeltu

Netflixiä ja päiväunia

Herään yhdeltätoista ja menen päiväunille kahdelta. Korva on lukossa ja nenäsumute jälleen kaveri. Koiralenkin jälkeen olen hiestä märkä ja voin todeta, etten ole turhaan sairaslomalla. Kun nyt hoidan itseni rauhassa kuntoon, olen ensi viikolla taas enemmän hyödyksi töissä. Tuijotan tuntitolkulla Netflixiä. Kahlaan jo ties monettako kertaa läpi You:ta ja mietin kuinka kieroutuneen hienosti pääosan hahmo … Continue reading Netflixiä ja päiväunia

Arjessa tapahtuu, blogissa ei niinkään

Luonnoksissa on muutama teksti, pari proosan pätkääkin. Välillä käyn muokkaamassa niitä ja sitten en kuitenkaan tule päivittäneeksi blogin puolelle mitään. Nautin tästä, paineettomasta kirjoittamisesta. Laitan tekstit jakoon sitten, kun siltä tuntuu. Joskus lykkäsin blogiin 2-3 postausta per viikko, nyt saan saman määrän ulos ehkä kuukaudessa. Ja se sopii minulle vallan mainiosti. Vuosittaiset kävijämäärät ovat toki … Continue reading Arjessa tapahtuu, blogissa ei niinkään

Uusi vuosi, sama vanha minä

Mitä sitä hyvää muuttamaan, sanoisi Grinchikin. Aion tänäkin vuonna olla rakastava ja rakastettava, itsepäinen, pain in the ass, nauravainen, välittävä, hellä ja kertakaikkisen ärsyttävä. Kysykää vaikka mieheltäni, osaan kaikki edellä mainitut erittäin hyvin. 😁 Ahdistus hyppäsi vuoden vaihtuessa mukaan tällekin vuodelle, mutta kestäkäämme sen. Toisinaan se saa sydämen sykkeen nousemaan, kädet tärisemään, rinnan päälle muuttaa … Continue reading Uusi vuosi, sama vanha minä

Melkoinen vuosi 2022

Tämä vuosi on ollut paljon kaikenlaista. Olen rakastanut, ehkä tavalla jolla en ole rakastanut koskaan ennen. Nähnyt vihdoin ja viimein taas tulevaisuudenkuvia, jotka puuttuivat vielä parisen vuotta sitten. Olen tuntenut itseni pitkästä aikaa itsekseni ja satunnaisista ahdistuskohtauksista huolimatta päässyt jälleen osalliseksi normaaliin elämään. Olen pitänyt lempi-ihmistäni kädestä ja ottanut riskin muuttamalla ystävyytemme parisuhteeksi. Olen upottanut … Continue reading Melkoinen vuosi 2022

Jouluviikko!

Joululahjat on ostettu, paketoitu ja laitettu odottamaan aattoa. Sormet on ristissä, että jokainen meidän joulunviettoporukasta pysyy terveenä ja pääsemme viettämään aattoa yhdessä. (Räkäsiä ollaan, mutta kunhan korona ja muut yhteisen vieton estäjät pysyisi poissa.) Ensimmäistä kertaa 3 vuoteen oikeasti odotan joulua ja joulu tuntuu joululta! Minä olen jouluihminen päästä varpaisiin ja olen niin onnellinen, kun … Continue reading Jouluviikko!

Metatyön mestarit

Muista kaverisynttärit, ompele paljetit, maksa opettajan lahja, nouda keksipaketit ja jaa ne tilaajille (ilman, että itse voitat hommassa mitään, koska joukkueen juttu). Ilmoita lapsi kevään tanssiryhmään, paketoi joululahjat, muista madottaa kissa, vaihda lakanat ja kaiva vaatehuoneesta lapsen luistimet. Älä unohda oikojaa ja täytä joku kaavake Wilmassa. Pää on täynnä muistilistoja ja kalenteri merkintöjä. Ennen joulua … Continue reading Metatyön mestarit

Kadottaa itsensä ja löytää uudelleen

On pelottavaa hukata itsensä. Hetkellisesti menettää asioita itsestään, jotka ovat ennen tehneet sinusta juuri sinut. Miettiä palaako tuo entinen minä enää koskaan. Ahdistuksen keskellä niin voi käydä. Minulle kävi. Olen kuitenkin itse todiste siitä, että se ei ole pysyvää. Siitä voi selvitä. Itsensä voi löytää uudelleen ja mikä parasta, mukaan tarttuu myös uusia puolia! Ollessani … Continue reading Kadottaa itsensä ja löytää uudelleen

50 paljettia marraskuulle

Marraskuussa oli kuopuksen ensiesiintyminen eräässä voimistelutapahtumassa ja sitä ennen minun oli ommeltava esiintymisasuun viisikymmentä paljettia. Kyllä, 50! Voin kertoa olleeni alkuun hyvin tuskastunut, mutta vauhtiin päästyäni saatoin todeta homman olevan kestettävissä. 😄 Mikäli paljetteja olisi ollut enemmän, olisimme kaiketi saaneet liimata ne. Vaikka ompelemisesta selvisinkin, niin keväälle toivon liimausta. 😅 Vietin myös marraskuussa 5 tuntia … Continue reading 50 paljettia marraskuulle

9 päivää joulukalenteriin!

On ollut hiljaista. Miehellekin totesin päivänä eräänä, että ei ole blogin puolella kirjotuttanut. Elämä on rullannut viime aikoina kivasti ja on hyvä olo. Niimpä ei ole tarvinnut vinkua tänne. Ehe. Ei ole myöskään ollut mitään järisyttäviä uutisia hehkutettavaksi, joten sellaisiakaan en ole tänne tuupannut. Lapset laskevat päiviä ensimmäisten joulukalenteriluukkujen avaamiseen ja hankinpa minäkin itselleni Mars-kalenterin. … Continue reading 9 päivää joulukalenteriin!