Jossain kohtaa et enää edes jaksa pyytää.

En enää kutsu tiettyjä ihmisiä meille. En jaksa nähdä vaivaa ja kuunnella sitten peruutteluja. Ei minua kiinnosta. Olen hiljalleen luopunut tietyistä ihmisistä. Alkoi vituttaa se, että minua pidettiin ihmisenä joka oli heille olemassa vain kun se heille sopi, vain heitä varten. Ei se ole ystävyyttä. Se on hyväksikäyttöä.

Totuin ystävien epäreiluuteen jo yläasteella kun jostain syystä oli ok kettuilla minulle siitä, että olin läheinen serkkujeni ja pappani kanssa. Olisikohan syynä minun ja papan läheisyyteen saattanut olla se, että olin isätön! Toisin kuin kaksi ystävääni. Heillehän oli ok olla isin kullanmuruja, mutta jotenkin pappa oli eri asia. Ja nykyään toinen on serkkunsa kanssa kuin paita ja perse, mutta sehän on ihan eri asia kuin se, että minä olin sitä jo lapsena. Haloo! Meillä on pieni ikäero ja asuimme suunnilleen kesät kimpassa! Tosi yllätys, että olimme läheisiä. Onneksi olen ymmärtänyt, että vika ei ollut minussa, vaan muissa.

When-Your-Best-Friend-Makes-Plans-With-Someone-Else-Funny-Best-Friends-Meme-Picture.jpg

Olen kasvanut, viisastunut ja oppinut ettei minun tarvitse kestää ja niellä kaikkea. Toki se satuttaa nähdä instassa kuvia kun entiset ystäväsi viettävät aikaa ilman sinua, mutta ehkä se saikin minut lopulta haistattamaan paskat. Vastaan viesteihin ja voin välillä kysellä kuulumisia, mutten enää välitä. En samalla tavalla. Toivon heille pelkkää hyvää, mutta asiani eivät enää kuulu heille, enkä jaksa nähdä vaivaa. Toisinaan etenkin yhtä olisi kiva nähdä, mutten jaksa nähdä vaivaa.

Vaikka olen vuosien saatossa kadottanut eri syistä monia ihania ihmisiä, olen onnekseni saanut myös uusia aivan ihania ihmisiä elämääni.

Naapurista löytyy mainio keskustelukumppani, jonka kanssa ei ikäero ole ongelma eikä mikään!

Blogimaailman kauttakin olen tutustunut kivoihin ihmisiin, joiden kanssa tulee juteltua ja eritoten Mikkoboi, oma Stanfordini (tosin huomattavasti kuumempi versio 😉) on yksi niistä ihmisistä, joiden kanssa tulee juteltua paljonkin. Eli täältä netin ihmeellisestä maailmastakin voi löytää sielunkumppaneita itselleen! Vaikkakin he sitten saattavat ikävästi asua monien kilometrien päässä!

Lisäksi oma Soosi-Seijani on kulkenut mukanani jo 14 vuotta! Ja ei, se ei ole hänen oikea nimensä, vaan sisäpiirivitsi. Hän on ihminen jolle voin kertoa kaiken ja joka on tähän mennessä aina osannut auttaa! Ja hänkin tietää, että meiltä voi tulla lainaamaan vaikka ruuvimeisseliä ihan mihin kellon aikaan tahansa! Hän on ystävä jonka takia menin jopa 10 tuntemattoman ihmisen joukkoon, paniikkikohtausta uhmaten. Ja se ehdottomasti kannatti!

me-and-my-bff-at-80-best-friend-meme.jpg

Lisäksi olen edelleen todella onnellinen perheestäni, sukulaisistani, jotka ovat minulle tärkeitä ja läheisiä. Heidän kanssaan on ihanaa ja helppoa viettää aikaa, ja heiltä saa kyllä tarvittaessa apua.

Jokaisessa työpaikassa olen myös löytänyt vähintään yhden ihmisen, jonka kanssa kemiat ovat kohdanneet täysin! Useimmiten useammankin. Mutta koska olen sitten taas siirtynyt seuraavaan paikkaan, on moni myös vuosien kuluessa hiljalleen jäänyt.

Onneksi ihmiselle riittää, kun on edes muutama luottoihminen! ♡

 

Kuva 1 & 2.

13 thoughts on “Jossain kohtaa et enää edes jaksa pyytää.

  1. Mä mene just nyt oikein pohjalla kontaten…tekisi mieli ulvoa ja itkeä täysillä! Tuo blogijuttu; blogini on kuulumma karmeaa luettavaa ja sillekin on 4 tykkäystä. Poistin siis jokaisen jutun, jonka oli 1v ja 9kk aikana kirjoittanut, ettei kenenkään tartte lukea huomoa blogia ja vaihdoin myös blogin nimen. Lopetin kirjoittamisen. Keskityn hengittämiseen.
    Toiseksi ainoa naispuolinen serkkuni poisti minut facekavereistaan, koska en tarpeeksi tykännyt hänen jutuistaan ( hän heittäytyi vigaaniksi). Olen aina kuvitellut, että sukulaisia ei poisteta. Väärin. Vegaanit axinakin poistaa, jos het tarpeeksi tykkää ja kehu. Ja hän ei ole 20-kymppinen, vaan aikuinen 55-vuotias. Ei menaa yhteiset lapsuus-ja nuoruusmuistot, ei nuoren aikuisajan muistot, ei mikään, jos et tykkää vegaanijutuista. Otin tämänkin niin, että hän ei halua enää koskaan kuulla minusta mitään.. jatkan konttaamista, ehkä joskus pääsen ylös.

    Liked by 2 people

    1. Joo ei ne asiat muutu, on sitä sitten 17v. tai 47v! Niin uskomatonta kuin se onkin! Ollessani 20v. haukkui eräs 26v. minua niin ala-arvoisesti, mutta teki vain itsestään typerän näköisen. Minä en ollut tehnyt hänelle mitään väärää, vaan hän itse oli käyttäytynyt jo vuosia huonosti ja kohdellut muita kuin roskaa! Jo silloin olin ällistynyt, miten aikuinen voi käyttäytyä niin. Sittemmin olen huomannut, että iällä ei ole väliä! Uskomattoman typerästi käyttäytyy yllättävän moni!

      Ja se blogijuttu oli niin inhottava. 😔 Tykkäsin niin lukea sun juttuja. Toivottavasti palaat vielä kirjoittamaan!

      Liked by 1 person

      1. itseasiassa keskiviikoksi tulee mun tunteista välipostaus. Se oli niin helppo kirjoittaa, tulee sydämestä…ja jotenkin tuntui, että olen sen velkaa…

        Liked by 2 people

  2. Ihmiset melko häikäilemättömästi käyttää ihmisten hyvyyttä hyväkseen. Kyllä ahdistaa asua herkkänä empaatikkona täällä muiden keskellä. Onneksi matkanvarrelle osuu myös meidän kaltaisia niin ei tarvitse olla yksin.

    Liked by 2 people

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s