Minä rakastan aurinkoa, lämmintä ilmaa, kesää kaikkinensa. Kroppani sen sijaan ei rakasta.
Olen kehotyypiltäni Pitta (doshani auyervedassa), mikä tarkoittaa sitä, että minussa on ilmeisestikin sisäsyntyisesti jo hyvät määrät tulta ja lämpöä. Kesällä kun sitä pukkaa sitten ulkoakin, niin keittää yli. Kun mittari kohoaa yli 22 asteen, saapuvat oireet.
Alan kärsiä pahoinvoinnista, vatsani saattaa mennä sekaisin, migreenini aktivoituu ja parin päivän sijasta päätä saattaa jomottaa päivätolkulla enemmän tai vähemmän.
Minun on todella vaikea saada pidettyä neste- ja suolatasapaino sopivana. Siitäkin huolimatta, että minulla on hellepäivinä tapana kaataa suolaa kämmenelle, viskoa se suuhuni ja hulauttaa alas vedellä. Se helpottaa oloa, hetkeksi.
Minulle parhaiten sopiva lämpötila lienee siinä +18 ja +22 välillä. Vaikkakin lämpimien kelien jatkuessa pitkään, alkaa kroppanikin tottua hiljalleen ja sietämään lämmintä keliä paremmin.
Myöskin uima-altaamme on todettu vallan hyväksi, kuten merivesikin. Vaikka aluksi vesi tuntuukin jäätävän kylmältä, niin kyllä se siitä sitten helpottaa ja olo on viileä edes jonkin aikaa!
On hassua odottaa kesää ilolla, mutta helteitä kauhulla. Nauttia kesän muista puolista, mutta kärsiä lämpötilan kohotessa liian ylös. Mutta sellaista se on. Onneksi helteet nyt hellittävät, ainakin hetkeksi!
Aivan tuskaa oli nuo muutamat hellepäivät 😵🥵
LikeLiked by 1 person
Niin oli! Ja etenkin kun kannat pientä mukanas, ni voin kuvitella, että oli vielä tavallistakin tuskasampaa!
LikeLiked by 1 person
Joo on jo noita vaivoja sen verran 😀
LikeLiked by 1 person
Minä rakastan helteitä ja kuumuutta! Olen aina rakastanut. Se, että hiki valuu, ei haittaa, kuuluu asiaan. Nyt oon villasukat jalassa ja en tykkää!
LikeLike
Mun mielestä nyt on mitä mainioin keli! Puistossa tarkeni kevyessä villatakissa ja ballerinoissa. Auringon paistaessa ei ollut liian kylmä, eikä liian kuuma. 😄
LikeLiked by 1 person