Joskus olen minäkin aloittanut.

Olen blogannut niin kauan, että joskus tuntuu siltä, kuin olisin tehnyt tätä aina!

20190808_001222.jpg

Ensimmäinen kosketus blogimaailmaan oli jo 14 vuotta sitten, kun kirjoitin livejournalissa kavereiden kanssa. Ja ne tekstit ovat siellä edelleen!
Koin monenlaisia tunteita lukiessani niitä nyt vuosia, vuosia myöhemmin.
Noloutta, kaihoa, onnea. Minun nuoruuteni oli kyllä juuri sitä mitä nuoruuden kuuluukin olla!

Olin osannut kuvailla itseäni jo silloin melkoisen hyvin:

20190807_234821.jpg

Täällä wordpressissa sen sijaan käynnistyi nyt kolmas vuosi, jo! Toisaalta tuntuu, että vastahan minä tänne omalle sivulle muutin, ja samalla siltä, että täällähän minä olen melkein aina ollutkin.
Ennen tänne siirtymistä olin kuitenkin Lilyssa useamman vuoden. Itseasiassa aloitin siellä jo 7 vuotta sitten. Whaat? Jösses sentään, on tässä tullut kirjoiteltua…

20190807_234109

Pidin minä pienen tauonkin bloggaamisesta muutama vuosi sitten, mutta melko pian palasin takaisin kirjoittamisen pariin. Tämä on vaan niin minun juttuni. En osaa olla ilman.

20190915_114359.jpg

Olen löytänyt blogien kautta ihan mahtavia, kiinnostavia, ihania, fiksuja ihmisiä elämääni. Ja vaikkei se ole samanlaista ystävyyttä, kuin se kun vietät teehetkiä “oikeiden” ystävien kanssa, niin on se silti jonkinlaista ystävyyttä. Ja olen minä löytänyt jopa sellaisiakin ihmisiä, joiden kanssa tulevaisuudessa tullaan niitä teehetkiäkin viettämään, ihmisiä, joista on tullut oikeita ystäviä. ❤

Mitä tulee bloggaamiseen, aion jatkaa niin kauan, kuin tämä näin kivalta tuntuu!

 

4 thoughts on “Joskus olen minäkin aloittanut.

  1. Ahhh, Livejournal! ❤ Sieltä itsekin starttasin ja piti ihan käydä tsekkaamassa, että miullakin ensimmäinen tili oli luotu 2005 ja toinen 2008. Nimimerkit vielä muistan, mutta salasanoja enää en ja melkein kaikki tekstitkin olen poistanut aikoinaan. 😀

    Liked by 1 person

  2. Hih, mie muistan kun joskus 2007 jouduin esimiehen puhutteluun, kun hän oli “löytänyt” miun avautumisia silloiselta kirjoitusalustaltani. Kirjoitin toki nimettömänä enkä häntäkään tai työpaikkaani nimellä nimennyt, mutta oli pomoni “tunnistanut minut” ja saanut lukea negatiivisiakin ajatuksia.
    Sain kehoituksen miettiä enemmän mitä kirjoitan, mutta totesin vain, että koska en nimeä ketään eikä edes paikkakuntaa teksteistä selviä, niin saan kirjoittaa juuri mitä sylki suuhun tuo, niin kauan kuin en ketään suoraan loukkaa tai hauku.

    Liked by 1 person

    1. Onpa hassua! Todellakin saa kirjoittaa mistä haluaa ja jos ei nimeltä mainita ketään, niin ei hätää.

      Mäkin sain joskus toisen kautta kuulla, että yksi oli vetäny herneet nenään kun kollega oli tunnistanut, että olin puhunut tästä henkilöstä blogissa. 😂 Ihmiset ei tunnu tajuavan, että jos tunnistat itsesi tai tuttusi teksteistä, niin se on aivan sama niin kauan kun nimeltä ei mainita ketään tai kyseisen naamakuva ei ole kuvituksena.

      Like

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s