Hyvästi vuosi 2021

Mitä kirjoittaisin, mistä kirjoittaisin… Tämä vuosi on jotenkin imenyt mehut ja samalla antanut voimaa, jota en ehkä tiennyt itsessäni olevankaan.

Olen itkenyt haukkoen happea. Olen rakastanut koko sydämestäni. Olen kokenut riittämättömyyttä ja sitten ymmärtänyt olevani aivan tarpeeksi. Olen ymmärtänyt olevani vahva nainen. Joillekin jostain syystä liikaa tai vahva väärällä tavalla. Se ei kuitenkaan tarkoita, että minun pitäisi muuttua. Olen loppuvuodesta huomannut olevani koko ajan itsevarmempi.

Olen menneisyydessäni herkästi ollut se, joka on ajatellut, etten riitä. Että olen toisia huonompi. Olen yrittänyt muuttaa itseäni, luopunut itselleni tärkeistä asioista tai koittanut saada itseni sellaisten asioiden pariin, jotka eivät ole minua. En enää. Olen hyvä näin. Olen ihana näin. Kiitos heille, jotka ovat sen tänä vuonna minulle kerta toisensa jälkeen sanoneet. Kiitos heille, jotka tänä vuonna ovat osoittaneet pitävänsä minusta näin, arvostavansa minua juuri tällaisena. Kiitos heille, jotka ovat suoraan sanoneet mistä asioista minussa pitävät, mitkä osat minussa ovat sellaisia, jotka vetävät ihmisiä puoleensa.

Ja uusia ihmisiä minä olenkin vetänyt puoleeni. Tämän vuoden puolella olen saanut monta uutta ystävää. Itselleni sopivia, avoimia, aidosti välittäviä ihmisiä. Ihmisiä, jotka ovat tehneet hyvää. He ovat auttaneet minua saamaan itsestäni irti sen voiman, joka minussa on. He ovat nähneet minussa olevan hyvän ja kertoneet minulle näkevänsä. He ovat törkkineet kohtia, joille voisin tehdä jotakin, ja vaikka se on toisinaan tuntunut epämukavalta, en ole työntänyt heitä pois. Olen analysoinut itseäni, löytänyt syitä käytökselle, löytänyt omia epäkohtiani. En ole väittänytkään olevani täydellinen, mutta tiedostan omia ongelmakohtiani aina vain paremmin ja se tekee minusta vahvan. Ihmisen täytyy muuttua ja kehittyä, paikoilleen ei voi jäädä. Eikä kukaan täällä ole valmis.

Koska en jaksa tehdä mitään vuoden kokoamista sen kummemmin, niin linkitän kuukausipostaukset tähän:

Tammikuu
Helmikuu
Maaliskuu
Huhtikuu
Toukokuu
Kesäkuu
Heinäkuu
Elokuu
Syyskuu
Lokakuu
Marraskuu
Joulukuu

Tästä taasen löydät suosituimmat postaukset tältä vuodelta:

Missä kaikkialla sitä on?
Äiti, ethän sä eti uutta miestä?
Voisinko saada enää lapsia?
Puolitoista vuotta endodiagnoosista
Elämä yllättää
Paljastelen taas
Kertakäyttösukupolvi
Kiusaaminen jättää jäljen – Minun tarinani
Milloin on ok seurustella?
Toipuminen on mahdollista
Ehkä joskus hajoaa lopullisesti

Lisäksi pari viime vuoden postausta, jotka ovat tänä vuonna keränneet reilusti lukijoita:

Pitkästä aikaa ahdistuksesta
Kootaanpas vähän vuotta 2020
Vuosi hiusten värjäämisestä

Vuodenvaihde

Olen kerännyt paperille asioita joita en halua kantaa mukanani vuoteen 2022. Lisäksi olen kirjoittanut kirjeen ihmiselle, johon haluan tehdä pesäeron. Nämä paperit aion polttaa vuoden viimeisenä iltana. Rohtolan Jenna suositteli tekemään jotakin tämän kaltaista, jotakin millä päästän irti asioista, jotka eivät ole minulle hyväksi tai joihin pitää saada etäisyyttä.

Tarot-kortit kertoivat, että uuden vuoden alku tulee olemaan irti päästämistä ja henkisesti kirkasta aikaa. Kortit eivät luvanneet helppoa taivalta, mutta kohti hyvää kuitenkin kuljetaan. Korttienkin mukaan minun on päästettävä irti tietyistä asioista ja otettava väliä joihinkin ihmisiin, jotta voin kohdata uusia, ihania asioita. Tätä koitan lähteä toteuttamaan.

Lähden uuteen vuoteen syli avoinna. Haluan tutustua uusiin ihmisiin, saada ihmeellisiä kohtaamisia, kokeilla uusia juttuja ja viettää aikaa rakkaitteni kanssa yhtä tiiviisti, kuin kesästä alkaen olen viettänyt.

Tervetuloa vuosi 2022. Ole meille hyvä.