Marraskuu oli pääosin kaunis.

Kuuntelin Scandinavian Music Groupin vanhoja, tuttuja kappaleita. Muistin taas kuinka niitä rakastankaan. Miten kauniisti Terhin laulamat sanat soljuvat. Lopulta olemme kuitenkin yksin...Muutenkin kulutin paljon aikaani musiikin parissa. Työtkin sujuvat kivemmin, jos spotify tai radio soi taustalla. Tartuin Pieneen elämään ja luin sitä iltaisin, kunnes silmät eivät enää meinanneet pysyä auki. Rakastan aina vain enemmän kirjan … Continue reading Marraskuu oli pääosin kaunis.

Niin meni lokakuu.

Lokakuussa aloitin työt itselleni täysin vieraalla alalla, ja olen aivan riemuissani! Sekä vähän kauhuissani. Kun pomoina kuitenkin ovat yhdet maailman parhaimmista ihmisistä, on työnteko ihan mahtavaa, eikä pieni kauhu haittaa, kun tietää toisten neuvovan kyllä aina tarvittaesssa. Tapasin lokakuussa ihmisen, josta tuli nopeasti fiilis, että tässä voisi olla minun ihmiseni. Ja hiljalleen paljastui, että aavistukseni … Continue reading Niin meni lokakuu.

Miljoona asiaa ja tyhjä paperi.

Montakohan luonnosta olen jo poistanut? Päässäni pyörii valtavat määrät asioita, jotka haluaisin purkaa ja samalla en saa niitä mitenkään järkevästi ulos. Postaukset, jotka aikaisemmin tuntuivat hyviltä ideoilta, ovat päätyneet roskakoriin. Lokakuu on jo kohta puolessa ja mietin mihin aika menee. Keväästä tuntuu olevan ikuisuus ja kaikki on muuttunut. Koti tuntuu kodilta ja edelleen hymyilen välillä … Continue reading Miljoona asiaa ja tyhjä paperi.

Parantaako se elämääni?

Kun vielä asuin maalla ja vain haaveilin Naantaliin muutosta, mietin toisinaan tulisiko muutto muuttamaan elämääni. Minä toivoin, että sillä olisi positiivinen vaikutus, mutta varma en voinut olla. Nyt muutaman kuukauden täällä asuttuani voin sanoa tänne muuton todella muuttaneen elämääni parempaan suuntaan. Elämäni on huomattavasti sosiaalisempaa, kuin vielä vuosi sitten. Täällä ovat minun perheeni, minun tuttuni. … Continue reading Parantaako se elämääni?

Nyt juhlitaan!

Koska kuopuksemme syntymäpäivät osuivat koronakevääseen ja kaiken lisäksi vieläpä muuttoviikonloppuun, niin niitä ei kunnolla juhlittu. Hän sai kyllä lahjoja ja äitini teki hänelle synttärikakun, kun tytöt muuton aikana mammalassa olivat. Me lupasimme, että häntä juhlitaan sitten myöhemmin, viimeistään isosiskon kanssa samaan aikaan kesällä. Ja nyt oli sen aika! Viikonloppuna meillä oli pieni porukka lähisukua juhlimassa … Continue reading Nyt juhlitaan!

Maalaislapsista kaupunkilaisiksi.

Olen pyöritellyt päässäni ajatusta lasten kaupunkilaistamisesta. Teinkö oikein? Itse halusin pois maalta, mutta olisiko se ollut parempi kasvupaikka lapsille. Vaikka tarkemmin ajateltuna olisi viimeistään yläasteelle siirtyessä tullut jo useampikin hankala asia eteen. Lasten siirtäminen tässä iässä kaupunkiin oli varmasti sopeutumista ajatellen paras vaihtoehto. Ja olemmehan me lasten molemmat vanhemmatkin kaupungin kasvatteja. Päätin kuitenkin listata asioita … Continue reading Maalaislapsista kaupunkilaisiksi.

Ei mitään ja vähän kaikkea.

Elämässä ei tällä hetkellä tapahdu oikein mitään ihmeellistä ja samalla meneillään on vähän kaikenlaista. Päivät toistavat edelleen toisiaan ja vaikka kesä on ihanaa aikaa, niin odotan jo syksyä. Odotan sen tuomia uudenlaisia kuvioita ja syksyn raikkautta. Koronan takia tämän vuoden alku tuntui aivan uskomattomalta ja sitä mietti jo tuleeko tästä vuodesta yhtään mitään. Kuitenkin tämä … Continue reading Ei mitään ja vähän kaikkea.

Jonkinlainen trauma.

Ollessani lapsi, hukkui yksi serkuistani uima-rannalla. En itse ollut sillä hetkellä lähelläkään tapahtumapaikkaa, mutta silti sillä tietysti oli iso vaikutus elämääni. Puhumattakaan serkkuni perheestä. Heidän elämänsä muuttui sekunneissa, eikä palannut enää ennalleen. Minä rakastan uimista. Olen aina ollut vesipeto, enkä pelkää uimista. Sen sijaan lasten suhteen olen aina huolissani, kun heidät yhdistetään veden kanssa. Uimarannalla … Continue reading Jonkinlainen trauma.

Kilpailua?

Seurattuani tässä nyt muutaman vuoden niin omien, kuin ystävienikin lasten kavereiden kaverisynttäreitä, olen ystävieni kanssa alkanut pohtia, onko niiden järjestämisestä tullut jo jonkinlainen kilpailu? Kuka saa eniten rahaa uppoamaan kultamussukkansa syntymäpäiviin? Kuka keksii hienoimman teeman? Kuka keksii uuden paikan järjestää partyt? Mitä tapahtui kotona järjestettäville juhlille ja harvinaisille, spesiaaleille Hese-synttäreille? Onko nykylapset muka jotenkin niin … Continue reading Kilpailua?

Tontut ovat saapuneet!

Rakastan joulua. Rakastan joulukuuta! Ensin ripustin jouluverhot. Sitten päätin askarrella tonttuoven tikkaineen lasten iloksi. Ja lopulta lapset keksivät sen ympärille muitakin juttuja. 😍 Lapset ovat olleet hurjan innoissaan tonttuovesta, ja sen ympärille on ollut minunkin helppo kehitellä juttuja mm. joulukalenteriin liittyen. Voin sanoa tontun käyvän tuon oven kautta täyttämässä heidän kalenterinsa. Olen kirjoittanut kirjeen tontulta … Continue reading Tontut ovat saapuneet!