Tammikuu taas taputeltu

Tammikuun alku meni flunssassa, joka oli alkanut jo ennen joulua. Kyseessä oli joko kestoflunssa, tai sitten nappasin jostain toisen, ennenkuin olin edellisestä ehtinyt parantua. Sitten vietin parisen viikkoa itse terveenä, mutta lapsilla kävi jokin vatsaflunssa kylässä, minkä jälkeen olinkin taas itse flunssassa. Pikkasen alkoi jo sairastelut kyrsiä. Tosin mitä olen tuttujen somepäivityksiä seurannut, niin aikamoista … Continue reading Tammikuu taas taputeltu

Netflixiä ja päiväunia

Herään yhdeltätoista ja menen päiväunille kahdelta. Korva on lukossa ja nenäsumute jälleen kaveri. Koiralenkin jälkeen olen hiestä märkä ja voin todeta, etten ole turhaan sairaslomalla. Kun nyt hoidan itseni rauhassa kuntoon, olen ensi viikolla taas enemmän hyödyksi töissä. Tuijotan tuntitolkulla Netflixiä. Kahlaan jo ties monettako kertaa läpi You:ta ja mietin kuinka kieroutuneen hienosti pääosan hahmo … Continue reading Netflixiä ja päiväunia

Arjessa tapahtuu, blogissa ei niinkään

Luonnoksissa on muutama teksti, pari proosan pätkääkin. Välillä käyn muokkaamassa niitä ja sitten en kuitenkaan tule päivittäneeksi blogin puolelle mitään. Nautin tästä, paineettomasta kirjoittamisesta. Laitan tekstit jakoon sitten, kun siltä tuntuu. Joskus lykkäsin blogiin 2-3 postausta per viikko, nyt saan saman määrän ulos ehkä kuukaudessa. Ja se sopii minulle vallan mainiosti. Vuosittaiset kävijämäärät ovat toki … Continue reading Arjessa tapahtuu, blogissa ei niinkään

Uusi vuosi, sama vanha minä

Mitä sitä hyvää muuttamaan, sanoisi Grinchikin. Aion tänäkin vuonna olla rakastava ja rakastettava, itsepäinen, pain in the ass, nauravainen, välittävä, hellä ja kertakaikkisen ärsyttävä. Kysykää vaikka mieheltäni, osaan kaikki edellä mainitut erittäin hyvin. 😁 Ahdistus hyppäsi vuoden vaihtuessa mukaan tällekin vuodelle, mutta kestäkäämme sen. Toisinaan se saa sydämen sykkeen nousemaan, kädet tärisemään, rinnan päälle muuttaa … Continue reading Uusi vuosi, sama vanha minä

Jouluviikko!

Joululahjat on ostettu, paketoitu ja laitettu odottamaan aattoa. Sormet on ristissä, että jokainen meidän joulunviettoporukasta pysyy terveenä ja pääsemme viettämään aattoa yhdessä. (Räkäsiä ollaan, mutta kunhan korona ja muut yhteisen vieton estäjät pysyisi poissa.) Ensimmäistä kertaa 3 vuoteen oikeasti odotan joulua ja joulu tuntuu joululta! Minä olen jouluihminen päästä varpaisiin ja olen niin onnellinen, kun … Continue reading Jouluviikko!

50 paljettia marraskuulle

Marraskuussa oli kuopuksen ensiesiintyminen eräässä voimistelutapahtumassa ja sitä ennen minun oli ommeltava esiintymisasuun viisikymmentä paljettia. Kyllä, 50! Voin kertoa olleeni alkuun hyvin tuskastunut, mutta vauhtiin päästyäni saatoin todeta homman olevan kestettävissä. 😄 Mikäli paljetteja olisi ollut enemmän, olisimme kaiketi saaneet liimata ne. Vaikka ompelemisesta selvisinkin, niin keväälle toivon liimausta. 😅 Vietin myös marraskuussa 5 tuntia … Continue reading 50 paljettia marraskuulle

9 päivää joulukalenteriin!

On ollut hiljaista. Miehellekin totesin päivänä eräänä, että ei ole blogin puolella kirjotuttanut. Elämä on rullannut viime aikoina kivasti ja on hyvä olo. Niimpä ei ole tarvinnut vinkua tänne. Ehe. Ei ole myöskään ollut mitään järisyttäviä uutisia hehkutettavaksi, joten sellaisiakaan en ole tänne tuupannut. Lapset laskevat päiviä ensimmäisten joulukalenteriluukkujen avaamiseen ja hankinpa minäkin itselleni Mars-kalenterin. … Continue reading 9 päivää joulukalenteriin!

Läpi lokakuun

Lokakuun alussa laskin päiviä syyslomaan. Väsymys alkoi olla suurta ja haaveilin aamuista, jolloin saisin nukkua niin pitkään kuin haluaisin. Vaikka työpaikka on tuntunut edelleen kivalta ja koen todella kuuluvani porukkaan, niin syysloma tuli jälleen kyllä juuri oikeaan aikaan. Puolessa välissä syyslukukautta lapset ovat puhki, aikuiset ovat puhki ja ennen joululomaa on hyvä vetää vähän happea. … Continue reading Läpi lokakuun

Niin sanottu tuotantoblokki

Väsyttää, väsyttää, väsyttää. Päivät ovat lähestulkoon aikataulutettuja, jotta ehtii työt, lasten harrastukset, kodin hommat, kaupat ja johonkin väliin edes vähän liikuntaa ja ystäviä itsellekin. Onneksi lapsia ei enää tarvitse kuskata heidän ystävilleen, vaan lyhyet matkat mahdollistavat omatoimiset kaverisuhteiden ylläpidot. Arki kulkee nopeaan ja perjantaisin sitä ihmettelee, että joko sitä taas ollaan viikonlopun kynnyksellä. Viikonloppuisin ei … Continue reading Niin sanottu tuotantoblokki

Läpi syyskuun

Syksy alkoi, kelit viileni ja flunssa iski, minuunkin. Tunnollinen työntekijä toki sairastaa viikonloppuna ja niinhän sitä tein minäkin. Torstaina alkoi tuntua siltä, ettei ihan täysissä voimissa olla ja perjantai-iltana flunssa alkoi olla kunnolla päällänsä. Sunnuntaina nousi kuume ja keuhkoissa alkoi tuntua ikävältä. Joka paikkaa kolotti. Oli jäätävä alkuviikoksi sairaslomalle. Onneksi olo koheni pian, vaikka yskä … Continue reading Läpi syyskuun