Minun viikkoni

Ajattelin paljastaa teille yhden tavallisen viikkoni. Arkipäivisin herätyskelloni soi 7.00 ja viimeistään 9.00 ovat molemmat muksut eskarissa ja koulussa. Sen jälkeen ohjelmani on suht vapaata noin neljään, jolloin alamme taas olemaan kaikki kotona. Tekstiä on paljon, mutta jos kiinnostaa mitä Näissä neliöissä tapahtuu, niin kannattaa lukea! Maanantai Tapasin naapurini, Maailman Parhaan Vaimon Jennan kanssa pihalla … Continue reading Minun viikkoni

Iloinen sekakäyttäjä

Seuraa löpinää ekotuotteiden hankinnasta, biojäteroskiksista ja kasvisruokailusta. Pesunkestävää maailmanpelastajaa te ette minusta kuitenkaan saa. Syön lihaa edelleen, käytän perus kosmetiikkaa ja kodin puhdistusaineissa on ihan perus Kiiltoakin. Olen siis iloinen sekakäyttäjä. Ruokapuoli: Olen vaihtanut jogurtit ja viilit kaurapohjaiseen gurttiin ja soijapohjaiseen kreikkalaiseen jogurttiin, joka on suurta herkkua mangososeen kanssa. Nämä ovat itseasiassa vatsallenikin parempi valinta. … Continue reading Iloinen sekakäyttäjä

Sisustushurahdus!

TAULUJAVERHOT YSTÄVÄLTÄUUSIA MATTOJA Ja niin sitä alettiin laittaa kotia keväthuumassa! Hupsis. Jutustelin ystävälleni, että olen haaveillut uusista verhoista. Minkä värisistä, hän kysyi ja kerrottuani väritoiveistani marssi hän kaapilleen ja lahjoitti minulle aivan ihanat verhot! Kaveriksi ne kaipasivat toiset sivuverhot, koska seinusta on niin pitkä ja löysinkin Jotexilta sopivat. Klik, klik, tilattu. Tokmannilla katselin erästä vihreää … Continue reading Sisustushurahdus!

Ei vielä tonttuja.

Syyskuu oli lämmin ja kaunis. Lokakuukin oli kaunis ja sitä vasta joskus loppukuusta tajusi syksyn oikeasti olevan jo. Marraskuun alku jatkoi lokakuusta tuttua kaavaa ja vasta kuun puolivälin jälkeen aloin herätä siihen, että talvi ja joulu ovat tulossa. Alkuperäinen suunnitelmani oli aloittaa joulun kotiin tuonti keittiön verhoilla ja sitten hiljalleen tontuilla ja muilla joulukoristeilla. Joulufiilis … Continue reading Ei vielä tonttuja.

Kun vesi suihkusi keittiössä.

"Äiti, mun jalat kastuu koko ajan." Lause joka muutti koko lauantain. Tarkasteltuani keittiön laminaattia pari sekuntia, oli todettava, että sen saumoista tulee astuessa vettä. Soitto huollon päivystykseen ja puolen tunnin venailu, että kaveri ehti paikalle. Ensitöikseen mukava työmies alkoi purkamaan keittiökaappia, jonka takaa löytyi vuotava putki. Sulkuventtiili tiputti jatkuvalla syötöllä vettä. Koska päivystävällä firmalla ei … Continue reading Kun vesi suihkusi keittiössä.

Turistien keskellä.

Kävelen toistamiseen saman perheen ohi. Perheen isä poseeraa vanhan puutalon edustalla ja käskee ottamaan sellaisen kuvan, jossa hän näyttää koko paikan omistajalta. Syön jäätelöäni ja hymyilen heille. Tämä on minun kaupunkini. Koen suunnatonta iloa kulkiessani näitä tuttuja katuja. Katuja joita pidän mitä kauniimpina, tuttuina ja turvallisina. En räpsi kuvaa jokaisesta talosta, mutta pysähdyn tiettyjen paikkojen … Continue reading Turistien keskellä.

Maalaislapsista kaupunkilaisiksi.

Olen pyöritellyt päässäni ajatusta lasten kaupunkilaistamisesta. Teinkö oikein? Itse halusin pois maalta, mutta olisiko se ollut parempi kasvupaikka lapsille. Vaikka tarkemmin ajateltuna olisi viimeistään yläasteelle siirtyessä tullut jo useampikin hankala asia eteen. Lasten siirtäminen tässä iässä kaupunkiin oli varmasti sopeutumista ajatellen paras vaihtoehto. Ja olemmehan me lasten molemmat vanhemmatkin kaupungin kasvatteja. Päätin kuitenkin listata asioita … Continue reading Maalaislapsista kaupunkilaisiksi.

Kai tästäkin tulee koti.

Niinhän siinä kävi kuten arvelinkin. Olen huomannut kaipaavani vanhaa taloamme. Sehän nyt ei sinänsä yllätä, sillä talo oli aivan ihana, enkä itse talosta välttämättä olisi halunnutkaan muuttaa pois. Lisäksi se ehti olla kotimme melkein 8 vuoden ajan. Väkisinkin siihen kiintyi. Sen sijaan en kaipaa pahemmin maalle. Tiettyjä ihmisiä sieltä on ikävä ja oma piha, sekä … Continue reading Kai tästäkin tulee koti.

Myisi kaiken ja muuttaisi autoon.

Siis %@*#€@!!! Mistä tätä kamaa oikeen nurkkiin tulee! Laitellessani kirjoja ja leffoja paikoilleen, aloin katselemaan, että mitä helvattia. Eikä niinkään niitä kirjoja. Ne kävin läpi ja kiikutin osan kirppikselle jo viime vuona, mutta se leffojen määrä. Voi hyvänen aika sentään. Aloin jo pohtia niidenkin läpikäyntiä ja kirppikselle vientiä, mutta samalla jo totesin etten jaksa, enkä … Continue reading Myisi kaiken ja muuttaisi autoon.