Mitä olen puuhaillut?

Nyt kun elämä on lähinnä tesktareita, puheluita, ja videopuheluita mitä sosiaaliseen elämään tulee ja sitä tulee pysyttyä pääasiassa pienellä alueella kodin lähistöllä, on sitä silti paljonkin kivoja juttuja joilla päiviään täyttää. Itse olen siitä onnekkaassa asemassa, että lasten kanssa arki pyörii tietyllä rutiinilla. Aina ei kotikoulua meinaisi jaksaa ja tekisi mieli vaan röhnöttää koko päivä, … Continue reading Mitä olen puuhaillut?

Päivät vierivät.

Aamulla makaan sängyssä ja kuuntelen lasten ääniä. Pian on aika käynnistää päivän toimet. Mies on ollut jo monta tuntia töissä. Ihmisten keskellä. Onneksi töitä riittää, epäonneksi niiden teko ei onnistu kotoa käsin. Itseäni ahdistaa jo pelkkä ihmisten joukossa olo kauppareissulla, toinen joutuu pyörimään siellä lähes joka päivä. Laitan kissalle ruokaa, minulle teetä ja lapsille aamupalaa. … Continue reading Päivät vierivät.

Tiedätkö sen tunteen?

Sen tunteen, kun teet kaikessa rauhassa ruokaa tai laitat pyykkiä, ja sitten kuuluu se sydäntä vihlaiseva huuto. Se, joka saa sydämen käymään kurkussa ja ehdit miettiä parin sekunnin aikana kaikki kauhuskenaariot vaarallisista haavoista pään halkaisuun. Ja sitten selviääkin, että kyse on jostakin sellaisesta asiasta, kuin hämähäkistä olohuoneessa. Ei ole kerta, eikä kaksi, kun olen juossut … Continue reading Tiedätkö sen tunteen?

Kilpailua?

Seurattuani tässä nyt muutaman vuoden niin omien, kuin ystävienikin lasten kavereiden kaverisynttäreitä, olen ystävieni kanssa alkanut pohtia, onko niiden järjestämisestä tullut jo jonkinlainen kilpailu? Kuka saa eniten rahaa uppoamaan kultamussukkansa syntymäpäiviin? Kuka keksii hienoimman teeman? Kuka keksii uuden paikan järjestää partyt? Mitä tapahtui kotona järjestettäville juhlille ja harvinaisille, spesiaaleille Hese-synttäreille? Onko nykylapset muka jotenkin niin … Continue reading Kilpailua?

Tontut ovat saapuneet!

Rakastan joulua. Rakastan joulukuuta! Ensin ripustin jouluverhot. Sitten päätin askarrella tonttuoven tikkaineen lasten iloksi. Ja lopulta lapset keksivät sen ympärille muitakin juttuja. 😍 Lapset ovat olleet hurjan innoissaan tonttuovesta, ja sen ympärille on ollut minunkin helppo kehitellä juttuja mm. joulukalenteriin liittyen. Voin sanoa tontun käyvän tuon oven kautta täyttämässä heidän kalenterinsa. Olen kirjoittanut kirjeen tontulta … Continue reading Tontut ovat saapuneet!

Lapsiluku täynnä + vauvakuume!

Selasin yhtenä iltana vanhoja kuvia ja päädyin kuopuksen odotusajan kuvien pariin. Ja voi että! 😍 Yhtäkkinen masuikävä iski. Miten ihanaa se olikaan kun sai olla stressaamatta vatsan sisään vetämisestä. Miten ihanalta vatsan sisältä tulleet potkut tuntuivatkaan. Samalla totesin olleeni lievästi sanottuna valtava. Silloin aikoinaan töissä kuulin jo joulukuussa lauseita siitä, kuinka sitten jäänkin joululomalta äitiyslomalle, ja … Continue reading Lapsiluku täynnä + vauvakuume!

Kuinka lapsesta tulee nirso?

Vastaus on, että en tiedä! Meillä on kaksi samalla tavalla kasvatettua lasta, joista toinen maistaa oikeastaan mitä tahansa, viis siitä mitä hänen eteensä lykätään, ja sitten toinen, joka kurkkaa lautasta, ilmoittaa ettei syö ja painuu huoneeseensa, vaikka siinä olisi ruokaa, joka vielä viime viikolla kelpasi. Minä en pakottamalla pakota lasta syömään. Olen nähnyt työpaikoillani lapsia, … Continue reading Kuinka lapsesta tulee nirso?

Hyvästi kyläkoulu.

Ja jälleen kunnan päättäjät totesivat tyhjyyttä kumisevissa päissään, että yhden kyläkoulun aika on tullut päätökseen. Onneksemme kyseessä ei vielä ollut meidän lähikoulu, mutta se ei lohduta heitä, joiden lasten koulumatkat pitenevät, ja joiden lapset saavat hyvästellä rakkaan koulunsa. Pienen koulun sijasta heitä odottaa iso koulu. Mietin kyllä ihan tosissani, että ketä yhä isommiksi käyvät koulut … Continue reading Hyvästi kyläkoulu.

Sisaruus opettaa pitämään huolta toistenkin asioista.

Kjeh, kjeh. Eräänä iltana kuuntelin taas omien lasteni "toi laitto/toi sai/toi teki" vikinää ja totesin, että sisaruus opettaa kyllä huolehtimaan toisten asioista. Vähän liiaksikin. Nimittäin sen sijaan, että keskittyisi ihan vaan niihin omiin asioihin, on varoiksi pidettävä huolta toisenkin asioista. Niin hyvässä, kuin pahassa. On hienoa, että sisaruksen kanssa sitä ei jää yksin, ja toiselta … Continue reading Sisaruus opettaa pitämään huolta toistenkin asioista.

Heinähattu & Vilttitossu

Esikoisemme on herkkä, pohdiskeleva, ja melko rauhallinen. Hän tykkää lukemisesta, askartelusta ja viihtyy hyvin koulussa. Hän saa helposti uusia kavereita, ja suhtautuu uusiin ihmisiin avoimesti. Kuopuksemme taasen menee sata lasissa, suhtautuu elämään valtavalla riemulla, eikä turhia pelkää. Paitsi niitä typeriä ötököitä, joita on kaikki paikat täynnä aina kesällä. Hän on kova höpöttämään, ja hänellä on … Continue reading Heinähattu & Vilttitossu