Huhtikuussa heitin talviturkin ja otin tatuoinnin

Huhtikuun listauksen vuoro! Lainasimme maailman parhaimman naapurini kanssa vuorotellen toisillemme maitoa ja sahaa. On kiva, että omasta rapusta löytyy ihminen, jonka kanssa on kiva olla tekemisissä! Tästä lähtien tottelemme myös nimiä Maitomuija & Mämmimuija. 😂 Käytin kissamme eläinlääkärillä. Kaksi putkiloa verta ja lääkärin tekemä sydämen kuuntelu köyhdyttivät minua 240€ verran. Homma oli kuitenkin pakko hoitaa, … Continue reading Huhtikuussa heitin talviturkin ja otin tatuoinnin

Vatsasi on hyvä juuri noin

Voin ihan rehellisesti myöntää, etten ole täysin pitänyt vatsastani raskauksien jälkeen. Raskausvatsani oli valtava, ja olin onnellinen, että vatsani säilyi ilman arpia. Kuitenkaan vatsani iho ei palautunut yhtä kiinteäksi, kuin mitä se oli ennen raskauksia ja napanikin näyttää erilaiselta, kiitos venyneen entisen napakorun kohdan. Vatsani ei ole ruma! Se ei vain vastaa 100% kauneusihanteita. Ja … Continue reading Vatsasi on hyvä juuri noin

Näiden neliöiden aakkoset

Suttastiinalta bongasin tämän hauskan aakkospostauksen. Katsotaan mitä minun aakkosistani löytyy! A - Aurinko, ihana aurinko. Saan siitä ihan valtavasti energiaa ja fiilikseni on aurinkoisina päivinä helposti tyystin erilainen, kuin harmaina päivinä. B - Burana, pistetään pistetään buranaa poskeen. Pakollinen lääke kaapissa, koska yhdistelmänä panadolin kanssa pelastaa tarvittaessa endon kipukohtaukselta. C - Coca-cola! En pysty juomaan … Continue reading Näiden neliöiden aakkoset

Maaliskuu ja sen ihana valo

Se olisi taas kuukauden summaamisen aika! Sain pitkästä aikaa ihan kunnolla kiinni treenaamisesta. Olen pitkään treenaillut toooodella satunnaisesti, ja hommasta on puuttunut hyvä fiilis. Nyt samaa tahtia valoisuuden kanssa on lisääntynyt halu liikuntaan ja kunnon venyttelyihin. Suurempia tavoitteita ei ole, koska en halua paineita mistään. Sitä tehdään, mikä tuntuu hyvältä. Kävimme moikkaamassa ystävääni ja hänen … Continue reading Maaliskuu ja sen ihana valo

Jos eläisi vaan tässä hetkessä

Sitähän aina kaikissa mindfulness jutuissa hoetaan. Keskity tähän hetkeen. Noin suurpiirteisesti katsottuna suhtaudun elämään tällä hetkellä juuri niin. Joitakin haaveita on tulevaisuudelle, mutta pääasiassa menen sillä, että tärkeintä on se, että nyt on hyvä. Tulevaisuudesta ei ikinä tiedä, joten turha kait siitä on sen suuremmin stressata. Suunnitelmat harvoin menevät niinkuin on ajatellut, joten mitäpä jos … Continue reading Jos eläisi vaan tässä hetkessä

Prinsessa Dianaa faktassa ja fiktiossa – Kirjoittamisen opinnot

Jahas lukijani, tässä olisi sitten seuraavat tekstit teidän luettavaksenne! Prinsessa Diana – kauniiden kasvojen takana Istuin vieraiden keskellä ja hymyilin. Olet onnellinen prinsessa, kaikki on hyvin, kuka tahansa haluaisi olla paikallasi, hoin itselleni. Vilkaisin lautasellani olevaa ruokaa ja vatsassani velloi. Kuinka ikinä selviän näistä illalliskutsuista, pohdin vetäessäni syvään henkeä. Kuinka hän saattoi? Kysymyksiä kysymyksien perään. … Continue reading Prinsessa Dianaa faktassa ja fiktiossa – Kirjoittamisen opinnot

Kaiken takana on pelko

Kaikkea ei voi pelätä. Hah. Katso vaikka. Ahdistuksen kanssa sekin onnistuu. Pelko asuu rinnassa. On tehnyt jonkinlaisen pesän kylkiluiden taakse. Se on kuin musta möykky, jota ei saa nieltyä. Se on jotakin näkymätöntä, jonka kuitenkin voi fyysisesti tuntea. Se valtaa tilaa ja saa käpertymään sisäänpäin. Huono, huono, huono minä olen. Riittämättömyyden pelko. Ah, tuo peloistani … Continue reading Kaiken takana on pelko

Piipun silittelystä äidin menetyksen pelkoon – Kirjoittamisen opinnot

Koska ainakin paria lukijaani kovasti kiinnosti nähdä koulua varten kirjoittamani tekstit, niin ajattelin nyt jakaa niitä täällä. Tässä ensimmäinen osa, laitan ensi viikolla seuraavat. Hassua miten tämäkin jännittää, vaikka olen näistä saanut palautetta niin opettajilta, kuin kurssikavereiltakin, eikä mitään niistä ole haukuttu pystyyn. 😄 RUNO (jossa rajoitetusti sanoja käytössä) Halusin äidiksi,olla lapsille syliRakentaa kodin,rakentaa hyvinLuottamukseen, … Continue reading Piipun silittelystä äidin menetyksen pelkoon – Kirjoittamisen opinnot

Millaista kirjoittaminen on?

Itselleni kirjoittaminen on jotakin mitä tarvitsen. Se on osa minua. Keino purkaa asioita ja toteuttaa itseään. Näppäimistön naputuksessa on jotakin rauhoittavaa ja nähdessäni tekstin syntyvän, koen jonkinlaista tyydytystä. Kirjoittaminen on tunteiden kanssa laidasta laitaan seilaamista. Välillä sitä käydään ihan pohjalukemissa oman kirjoittamista koskevan itsetunnon kanssa, ja välillä taasen ollaan ihan varmoja omasta osaamisesta. - Olen … Continue reading Millaista kirjoittaminen on?

Kiusaaminen jättää jäljen – Minun tarinani

Kiusaamista on monenlaista. Sitä on niin lasten, kuin aikuistenkin parissa. Ulkopuolelle jättämistä, selän takana puhumista, haukkumista, huutelua, fyysistä väkivaltaa. Olen kokenut näistä osaa niin lapsena, kuin vielä aikuisena eräässä työpaikassanikin. Jan, jota onnekseni voin ystäväkseni kutsua, kirjoitti tekstin kiusaamisesta jokin aika sitten. Se lähti leviämään kuin kulovalkea ja lopulta Jan päätyi vieraaksi Timanttia hiomassa-podcastiin. Kannattaa … Continue reading Kiusaaminen jättää jäljen – Minun tarinani