Minä olen kaunis.

Olen ollut aina aika hyvä aliarviomaan itseäni. Vertaan itseäni herkästi muihin ja koen itseni rumempana, huonompana, heikompana, tyhmempänä. Itsetuntoni ei ole mitenkään aivan pohjamudissa, mutta silti saatan saada itseni kiinni ajatuksesta, etten mitenkään ole jonkun kanssa samalla tasolla. Mikä on ihan naurettavaa, koska ihmisiähän tässä kaikki vaan ollaan. Mitäpä jos yrittäisin kääntää ajatukseni siihen, että … Continue reading Minä olen kaunis.

Syvät arvet.

Se on hassua, miten kauaskantoiset vaikutukset voi toisten teoilla olla. Ja miten niistä syyttää itseään, vaikka oikeasti itsessä ei ole mitään vikaa ollutkaan.   Isättömyys. Järjellisesti sen tajuaa, että pieni vauva on täysin syytön siihen, ettei aikuinen kanna vastuutaan, eikä halua edes tutustua jälkikasvuunsa. Silti alitajuntaan se on jättänyt hylkäämisen pelon. Tajuan, että vika ei … Continue reading Syvät arvet.