Kuka yhdistää opiskelut ja työn?!

Niin ja vielä lapsiperhearjen, jossa on pääasiassa itse vastuussa kaikesta koko ajan. Vastaus: aika moni, myös minäLisähuomautus: tyhmästä päästä kärsii koko ruumis Joulukuussa odotin silloisen kurssini päättymistä. Se meinasi nimittäin tehtävillään tuskastuttaa minua. Palautettuani sivukaupalla tekstiä, huokaisin helpotuksesta seuraavan kurssin ollessa verkkotentti ja pitävän sisällään "vain" kasan lukemista. Haaha, eihän se lukeminenkaan aina helppoa ole. … Continue reading Kuka yhdistää opiskelut ja työn?!

Loman tarpeessa.

Vähän ennen joulua aloin huomata itsessäni väsymyksen merkkejä. Odotin vain joulupyhiä ja muutaman päivän lepoa. Suunnilleen laskin öitä siihen, että saan hetken ihan vain olla. Ennen vesivahinkoa fiilikseni oli tosi hyvä ja energiaa riitti. Keittiörempan ja evakon aikaan kuitenkin tuntui siltä, kuin minut olisi imetty kuiviin. Pyöritin arkea jälleen toisten nurkista käsin, kuskasin koululaista, kuskasin … Continue reading Loman tarpeessa.

Olen opiskelija!

Nyt sitä on otettu opiskelupaikka vastaan ja ilmoittauduttu ensimmäiselle kurssille. Seuraavien kurssien ilmoittautumiset ovat vasta avautumassa ja ilmoittaudun niihin pitkin syksyä. JÄNNÄÄ! Edellisistä opinnoistani on jo yli 12 vuotta! (Kyllä, olen niin vanha.) Ja yliopistoonhan en ole koskaan sekaantunut missään mielessä, joten avoimen kurssivalikoimaa kahlatessani olin aivan uudessa maailmassa. Kirjatessani kalenteriin ilmoittautumispäivämääriä ja omaa opintosuunnitelmaani … Continue reading Olen opiskelija!

Toukokuu on vihreä ja pinkki!

Toukokuu on ehdottomasti yksi lempikuukausistani. Rakastan valon lisääntymistä ja sitä kuinka luonto heräilee. Joka päivä voi bongata uusia merkkejä lähenevästä kesästä! Siinä missä huhtikuussa tuntui siltä, että kovin on vaikean oloista kaikki, niin toukokuussa asiat alkoivat lutviutumaan! Ensin sain tietää saaneeni opiskelupaikan ja sitten saimme vielä tiedon meille sopivasta asunnostakin! Ja pääsinpä minä ihastelemaan ja … Continue reading Toukokuu on vihreä ja pinkki!

Opiskelemaan!

Vihdoin! Vihdoin pääsen opiskelemaan! JEEE! Tällä viikolla tuli päätökset kirjoittamisen perusopintojen valinnoista ja olin odottanut kyseistä sähköpostia kuin kuuta nousevaa. Vaikka viestin laatikkoon kilahdettua minua hirvittikin, niin päätin klikata sen samantien auki. Ja vitsit mikä helpotuksen huokaus minulta varmaan pääsi, kun luin sanat "sinulle on myönnetty opinto-oikeus". Suht tiukkaa on tuo karsinta täytyy sanoa. Nimittäin … Continue reading Opiskelemaan!

En osaa, en pysty, ei ne haluu mua!

Minulla on hinku. Opiskeluhinku. Tahtoisin hakea opiskelemaan nyt keväällä ja olen pohtinut pariakin vaihtoehtoa. Ne ovat ihan eri aloilta, ja toinen on toistaiseksi vahvemmin vaihtoehtoni. Olenkin ottanut asiakseni selvitellä nyt vähän lisää niitä koskevia asioita. MUTTA. Vaikka olen hakutehtävän toisen koulun osalta jo saanut melkein valmiiksi, eikä sen kanssa ollut mitään ongelmia. (Itseasiassa idea hahmottui … Continue reading En osaa, en pysty, ei ne haluu mua!

Mikä minusta tulee isona?

Tuulenpolku-blogin Jenna kirjoitti ihanasti siitä, miten kivaa on, kun ihminen voi tehdä montaa asiaa. Ei tarvitse olla pelkkä rakennusinsinööri ja tehdä niitä hommia eläkeikään asti. Ehei. Sitä voi olla yhtäaikaa vaikkapa kätilö, doula, ja ratsastuksen opettaja, jos tykkää! Minä en halua olla ammatiltani pelkästään viittomakielen ohjaaja. Olen 10 vuodessa kyllästynyt sen tarjoamiin työmahdollisuuksiin. Haaveilen jonakin … Continue reading Mikä minusta tulee isona?

Onhan se ihan älytöntä!

On tämä nykyinen systeemi jännä. Tärkeintä on saada tilastot näyttämään hyviltä. Tässä on itse saanut kuulla ja kokea kaikenlaista itse, ja kuulla muiden kokemuksia. Ensinnäkin nykyään pitäisi olla valmis muuttamaan työn perässä. Ihan tyystin pois entisiltä kotiseuduilta. Olla valmis jättämään vaan kaikki. Tulevaisuudessa tästä kuulemma tulee uusi normaali, että pakataan kimpsut ja kampsut ja muutetaan! … Continue reading Onhan se ihan älytöntä!

AHAA!

Selvitystyö on tuottanut tulosta! Nyt tiedän mitä kautta pääsisin haluamaani työhön. Yksi vaihtoehto olisi edelleen kouluttautua väärään ammattiin 4 vuotta korkeakoulussa saadakseni pätevyyden. Koulu olisi Turussa. Toinen vaihtoehto taasen olisi Jyväskylän yliopisto, koska se on meidän maan ainoa koulu jossa toimii viittomakielinen akateeminen yhteisö. Tattadaa! Siellä tosin saisin periaatteessa ylipätevyyden siihen nähden mistä olen haaveillut. … Continue reading AHAA!

Minä ja ammattiminä.

Olen perusluonteeltani kiltti, sosiaalinen ja avulias. Se joka muistaa lähettää kiitosviestin ja kehua jotakuta tai jotakin vain koska siitä tulee hyvä mieli minulle ja vastaanottajalle. Olen se joka tykkää lähettää synttäri- ja joulukortteja, ja rakastaa niiden saamista. Osaan myös olla paha suustani ja hyvinkin ilkeä puolustaessani itseäni ja omiani. Enkä kaihda keinoja pitäessäni huolta omistani. … Continue reading Minä ja ammattiminä.