Huh mikä huhtikuu

Huhtikuun ensimmäisenä päivänä oli parhaimmillaan melkein 15 astetta lämmintä ja aurinko koitti kovin paistella ohuen pilviverhon läpi. Katselin pöydällä olevaa tulppaanikimppua ja ajattelin huhtikuusta tulevan hyvä. Oloni oli toiveikkaampi kuin kuukausiin. Tein koirien kanssa lenkin rannan kautta ja viestittelin kaasoporukkamme kanssa tulevien polttareiden asioista. Noh, sittemmin saatiinkin kiitettävästi lunta ja aloin jo pelätä onko kesä …

Uitettu teepussi/pirskahteleva kuohari

Tuijotan ruutua, yritän haalia kasaan blogipostausta, mutta jotenkin ei vain lähde. Saan aikaiseksi satunnaisia lauseita. Päässä risteilee asioita joista haluaisi kirjoittaa ja samalla ei halua. Tee jäähtyy kupissa ja viereisellä lautasella on croisantin jämät. Tungen suklaaleivosta suuhuni, vaikken oikein edes tiedä tekeekö minun sitä mieli. Syöminen on kuitenkin nyt tärkeää, en halua menettää kiloakaan enempää. …

Lokit kirkuvat

Tiet on putsattu, aurinko paistaa, merenlahti on sula ja lokit huutavat jo heti aamusta. Kyllä se vihdoin on saatu kevät tänne meillekin. Tosin meillä se tarkoittaa sitä, että yhtenä päivänä on lämmin ja seuraavana päivänä voi sataa kaatamalla vettä ja ollaan vaivoin kolme astetta plussan puolella. Mutta aina kun asvaltti on kuivaa ja aurinko lämmittää …

Proosa: Huijarisyndrooma

Tuijotan mitä vihreimpiä silmiä, jotka olen koskaan nähnyt. Lasken katseeni hieman vinoon nenään ja lempeään hymyyn. Vatsassani muljahtaa. Ei koskaan enää, olin edellisen eron kohdalla ajatellut ja tässä sitä silti oltiin. Treffeillä. Aurinkoisella terasilla kahvikupposten ääressä. Lokit kirkuvat taustalla. Tuota miestä on mukava katsella ja kuunnella, ajattelen. Hän saa minut hymyilemään kertoessaan elämästään ja nauramaan …

Maaliskuun magia

Maaliskuussa astahdin vaa'alle ja totesin sen joko näyttävän väärin tai ahdistuksen karistaneen taas muutaman kilon. Peili ja vaatteet vahvistivat sen, että sellaiset 5 kiloa on pudotettu. Suurta hätää painon kanssa ei ole, sen verran olikin varaa tiputtaa. Kunhan ei enempää laskusuhdanteisena jatka. Sille on syynsä miksi olen viime vuosina painanut mielummin 60, kuin 50 kiloa. …

Helpottava helmikuu, kai

Luojan kiitos helmikuusta, joka palautti taas uskoni elämään. Ainakin osittain. Tammikuu oli niin hirveä, että mietin helpottaako olo/elo oikeasti ikinä. Helpotti ainakin hetkittäin aurinkoisina päivinä. Tosin todellakin vain hetkittäin, sillä tämä helmikuu oli pääosin keleiltään aivan syvältä. Oli harmaata, loskaisaa, kurjaa. Samalta tuntui aivoissa. Pimeetä, harmaata, loskaa. Voin rehellisesti sanoa, että nyt ollaan syvällä ahdistuksessa. …

Proosa: 365d 16h

Siitä on jo vuosi. 365 päivää, 16 tuntia ja en tiedä montako minuuttia. Silloin päätimme, ettei jutustamme tulisi mitään. Hassu kesäromanssi. Mahdoton jatkaa. Töitä ei saisi viedä kotiin ja töissä sinä olit. Olet edelleen. Viitenä päivänä viikossa kuljen lasisen toimistosi ohi. Palavereissa katsot syvälle silmiin ja yhä työpäivien jälkeen puhelimeeni kilahtaa viesti: "Miten päivä meni?" …

Uuden vuoden tammikuu

Lapset viettivät joululomalla paljon aikaa isällään. Minä pyörin kotona ja välillä jopa pitkästyin. Kesäloma kesti 2,5 kuukautta, eikä se tuntunut liian pitkältä. Keskitalvella 2 viikkoa oli liikaa ja kaipasin lapsia kotiin, sekä pääsyä töihin. Pääsyä normaaliin arkeen. On eri asia sluibailla viikkotolkulla silloin, kun on lämmintä ja valoisaa, kuin talven kylmässä ja pimeässä. Ahdistus on …

Istuva norsu

Keskitalvi ja keskivaikea ahdistus. Jokavuotinen kombo, tänä vuonna tosin ehkä vielä keskiarvoa korkeammalla ahdistuksella. Pimeys ja kylmyys syövät sielua, eikä millään kiinnostaisi tarpoa läpi hankien vielä paria tai jopa neljää kuukautta. Tarvon kuitenkin ja kyllä tästä taas selvitään. Kesä on edessä päin. Se tulee kuten on aina tullut. Rintalastan päällä tuntuu istuvan norsu ja sen …

Vuonna 2023

Tänä vuonna... Olen lupautunut kaasoksi. Olen lukenut monta hyvää kirjaa mm. Lisa Jewellin tuotannosta. Olen käynyt monta kertaa ulkona syömässä. Olen käynyt pitkästä aikaa elokuvissa, yksin ja yhdessä! Olen jatkanut ihanassa työpaikassani ja tunnen olevani jo täysin osa kalustoa. Olen oppinut koirien kanssa elosta taas rutkasti lisää. Olen todennut olevani elämääni suhteellisen tyytyväinen (unohdetaan raha-asiat …