Mikä kevät!

Koska alkukevät tuntui aivan mahtavalta, piti tästä alunperin tulla sellainen jeejee-postaus. Ei sitä pelkkää iloa kuitenkaan kauaa kestänyt, joten tästä tuli nyt vaan tällainen yhteenveto keväästä. Onneksi listalta sen taas huomaa, että oli niitä hyviä juttujakin.

• Hain yliopistoon ja jäin pisteen päähän kouluun pääsystä. Voin kertoa, että otti ihan vain hiukan päähän. Ärsyttää, kun en saa lisäpisteitä aikaisemmista alan opinnoista. Niiden avulla olisin koulupaikan saanut heittämällä. Onneksi voin aina hakea uudelleen. Ja kun tuntee ihmisiä, jotka ovat toisella tai kolmannella kerralla vasta päässeet kouluun, niin tietää sen olevan ihan tavallista, eikä kannata turhia masentua.
• Annoin haastattelun KLVL ry:n Nappi-lehteen, sekä Vakka-Suomen Sanomiin Viikon henkilönä.
• Juhlimme kuopuksen synttäreitä, monta kertaa!
• Kävin äänestämässä. Siellä olin minä ja eläkeläiset, minkä takia kehoitin instassani nuoria äänestämään.
• Vietimme aikaa tärkeiden ihmisten kanssa. Majoitettiinkin muutamaa.
• Hamstrasin kaupasta kasoittain kukkien siemeniä.
• Raivasin osan varastosta, jonka seurauksena pois heitettävää löytyi jätesäkillisen verran. Myytävää tuli useammankin Ikea-kassillisen verran. Ja mikä parasta, tein mahtavia löytöjä! Voi mitä muistoja teini-ajoilta.
• Tein lasten kanssa virpomisoksia ja innostuin taas kuumaliiman kanssa.

• Kuuntelin tuntitolkulla Antti Holman Auta Antti-podcastia, ihan vaan koska se on ihan helvetin hyvä. Olen ehkä vähän ihastunut Anttiin. Kukapa ei olisi!
• Luin myös Holman kirjoja. Kauheimmat runot sai hihittämään ja parhaimmat palat jaoin siskolleni huutonauraen!
• Kävin kirjastossa, monta kertaa.
• Löysin taas liikuntainnon, joka oli talvella painunut karhujen lailla unille.
• Onnistuin myös karistamaan muutaman kilon, kuten alkuvuodesta toivoinkin. Alkaa olla taas kotoisampi olo omassa kropassa! Lihasmassakin on taas lisääntynyt.
• Napsin koivunoksia maljakkoon ja seurasin onnellisena, kuinka hiirenkorvilla olleet oksat puhkesivat lehteen!
• Värjäsin munia, mikä jäi vähän pettymykseksi. Ensi vuonna voisi kokeilla järeämpiä keinoja.
• Soitin miehelleni töihin kysyäkseni mitä ihmettä tehdään terassin pöydän alle kuolleelle, kapiselle ketulle. Se oli puhelu, jota en olisi osannut kuvitellakkaan soittavani.
• Menetin yhden parhaista ystävistäni.
• Hain töitä ja sain töitä! Minulla on siis kesäksi hommaa, mutta syksy on vielä hiukan kysymysmerkki.
• Käytin shortseja, jopa huhtikuussa! Olen ottanut ilon irti lämpimistä keleistä, koska takaraivossa takoo ajatus juhannuksesta, jolloin saattaa olla toppatakkikeli.

• Hajotin puhelimeni näytön ja vietin melkein viikon ilman luuria.
• Menetin autoni sivupeilin. Astuessani autooni ja vetäistessäni oven kiinni, kuului omituinen ääni. Kun parkkipaikalla olevista osa kääntyi katsomaan autooni päin, mietin, että miksi. En minä ollut osunut mihinkään, eihän vieressäni edes ollut autoa! Pian kuitenkin tajusin sivupeilini puuttuvan ja se löytyikin sitten auton vierestä sirpaleina. Liimapinta oli ilmeisestikin pettänyt ja peili hajonnut osuessaan maahan. Siinä peilinpalasia maasta kerätessäni olin jo niin turta vitutuksesta, väsymyksestä ja surusta, jotka olivat kaksi viikkoa sisälläni kasvaneet, etten enää edes välittänyt. Rukoilin vain, että viimeiset vuodet edes puolittaisivat 7 vuoden epäonnen minun kohdallani.
• Olen seurannut innosta kihisten kuinka pihapuut ovat puhjenneet kukkaan.

• Vatsatauti kävi meillä, ilmeisestikin kaksi kertaa. Ekan taudin aikana laihduin 3 kiloa puolessatoista päivässä. Moisen ei tarvitse toistua enää ikinä. Painoa tuli toki takaisin, kun sai taas syötyä ja juotua.
• Yksi iso juttu meni totaalisesti päin persettä, mikä veti mielen aivan matalaksi, koska sillä olisi ollut valtava (positiivinen) vaikutus elämääni.
• Vietettiin aikaa mökillä. Istutettiin uusia puita ja pensaita, sekä laitettiin kukkalaatikot! Lisäksi grillattiin mökkirannassa. Kesä tulee!
• Vietimme äitienpäivää kakun kera.