Yksi lukijoista on poissa.

Tämä kirjoitus poikkeaa täysin muista kirjoituksistani. Mietin jo, julkaisenko tätä ollenkaan, mutta päätin kuitenkin tehdä niin.

Yksi hyvistä ystävistäni nukkui pois keväällä. Yksi suurimmista faneistani. Yksi suurimmista kannustajistani. Hän, joka aina uskoi minuun. Hän, joka pisti viestiä heti lehtijuttuni luettuaan, yleensä jo ennenkuin itse olin koko lehteä edes ehtinyt postilaatikolta hakea. Hän, joka aina innostui blogikirjoituksistani ja kertoi odottavansa uusia, jopa niin suurella innolla, että kävi kurkkimassa, joko olisin jotakin julkaissut. Ja juuri tämän takia nyt hänestä päätinkin kirjoittaa. Hän ansaitsee ihan oman kirjoituksensa.

Hän oli ystävä, jonka kanssa saatoin puhua kaikesta. Ystävä, jonka kanssa ymmärsimme toisiamme. Ystävä, jonka kanssa tukeen saattoi luottaa molemminpuolisesti. Ystävä, jonka kanssa näimme toisemme, sellaisina kuin olemme.

Ystäväni oli myös yksi lastemme lempi-ihmisistä. Aikuinen, joka jaksoi aina kuunnella heidän höpötyksiään. Aikuinen, joka aina aidosti ilahtui heidän piirrustuksistaan. Aikuinen, jolla oli aina jotakin herkkua varastossa heitä varten. Aikuinen, joka välitti heistä koko sydämellään.

On vaikeaa menettää ihminen, jonka kanssa on laittanut lähes päivittäin viestiä. Ihminen, jonka kanssa on viikoittain soitellut. Ihminen, jonka kanssa joskus pidimme viikoittain teehetken.

Alkuun huomasin jatkuvasti ajattelevani, että tästä asiasta olisin laittanut hänelle viestiä. Tämän kuvan olisin hänelle lähettänyt. Tästä olisin hänelle kertonut ensimmäisten joukossa. Nyt olen päässyt jo siitä vaiheesta yli, mutta ajattelen häntä yhä. Suru tulee aaltoina. Kun ajattelen jotakin keskusteluamme, tai sitä mistä asioista meillä oli tapana soitella toisillemme.

Joskus elämä yllättää ikävillä asioilla, eikä siinä auta kuin jatkaa eteenpäin. Ihanien muistojen kera. Yritän pitää mielessäni hänen uskonsa minuun. Sen uskon kanssa on hyvä puskea eteenpäin. Minä jatkan kirjoittamista. Minä tavoittelen siitä ammattia itselleni.

 

Sinä uskoit minuun. Kiitos siitä.

Meillä on ikävä. ❤